Koulupuutarha
Koulupuutarha perustettiin 1900-luvun alussa kasvitieteelliseksi puutarhaksi, tukemaan vuonna 1904 rakennetun oppikoulun kasviopin opetusta. Alue kuului tuolloin apteekkari Victor Schaumanin perillisille. Tämä oli rakentanut entiselle talvipuutarhan, johon liittyi avoimia puutarhaviljelmiä.
Nykyisen muotonsa Koulupuutarha sai vuoden 1915 jälkeen, jolloin Schaumanin suku lahjoitti kaupungille kasvihuoneen, kyseisen maa-alueen ja rahasumman puiston perustamista varten. Kasvitieteellisen puutarhan suunnitteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalin, joka jakoi sen arkkitehtonisesti ja kasvitieteellisesti eri osastoihin. Puutarhan alaosa noudattaa englantilaisen puutarha-arkkitehtuurin periaatteita, johon kuuluvat luontoa mukailevat muodot ja vesiaiheet. Puiston yläosaa hallitsee barokkityylinen muotopuutarha, joka on jaettu eri osastoihin kasvien heimojen ja käyttötarkoituksien mukaan. Apteekkari Viktor Schauman oli rakentanut entisille Tupakkatehtaan ja keskustan välisille pelloille kasvihuoneen siihen liittyvine avomaaistutuksineen. Tämä alue kehittyi myöhemmin nykyiseksi Koulupuutarhaksi.
1. Lammikko
2. Palsamipoppeli, siperianpihta, japaninlikusterisyreeni
3. Tuohituomi, vienokirsikka, saarnivaahtera
4. Kynäjalava
5. Vuorijalavia, perennoja, sipuli- ja kesäkukkia
6. Victor Schaumanin rintakuva
7. Aukio
8. Aloittelijan osasto
9. Angervoja, köynnöskasveja
10. Perinnöllisyysoppi
11. Systemaattinen osasto
12. Koristepensaita
13. Painolastikasveja
14. Kukkaisbiologia
15. Luonnonvaraiset kasvit
16. Maantieteellinen osasto
17. Ruusualue
Alapuisto (no.1-5)
Pehmeälinjaiselle alapuistolle ovat ominaisia kaarevat kävelytiet ja istutusten reunustamat nurmikot. Täältä löytyy soliseva vuoripuro, suihkulähde kalalammikkoineen, mäenrinteeseen kätkeytyvä luola ja runsaasti hienoja, vanhoja puita ja pensaita. Kaikki Koulupuutarhan puut ovat mainitsemisen arvoisia ja monet niistä kasvavat pohjoisempana kuin oikeastaan pitäisi olla mahdollistakaan. Joukossa on poppeli-, koivu- ja kuusilajeja, tuohituomi (Prunus maackii), mantshurian jalopähkinä (Juglans mandshurica) ja hevoskastanja (Aesculus hippocastanum). Puistossa kasvaa myös saarnivaahtera (Acer negundo), kynäjalava (Ulmus laevis), halava (Salix pentandra) ja vienokirsikka (Prunus maximoviczii) ym. Useimmat näistä puista ovat jo todella vanhoja.
Aukio (no.7)
Aukio, jota voidaan pitää puutarhan sydämenä, on kuin osa Ludvig XIV:n Versailles’ta. Aukiota ympäröi joukko kuusia, jotka leikataan muotoonsa joka kolmas vuosi. Bengt Schalin oli suunnitellut aukiolle myös suihkulähteen, jota ei kuitenkaan ole toteutettu.
Aloittelijan osasto (no. 8-9)
Aloittelijan osasto on jäljennös Helsingin yliopistollisesta puutarhasta. Tämä hyötykasvien osasto on tarkoitettu lähinnä opetuskäyttöön. Lukion vastaisen muurin vierellä kasvaa angervopensaita ja köynnöskasveja, mm. kärhöjä. Aloittelijan osastossa on kaksikymmentä penkkiä, joissa kasvaa mm. erilaisia viljalajeja, rehukasveja, palkokasveja, sipulikasveja, kaalikasveja, maustekasveja, nautintoainekasveja, kuitukasveja, hunajakasveja, öljykasveja, vanhoja kulttuurikasveja ja tuoksuainekasveja. Lääkekasvien yhteydessä tiedotetaan niiden lääkinnällisistä ominaisuuksista ja sairauksista, joihin niitä voidaan käyttää.
Perinnöllisyysoppi (no. 10)
Tässä osastossa voi nähdä, kuinka kasvien muoto ja värit muuttuvat risteytyksien seurauksena. Mendelin koekukalla, Mirabilis jalapalla on täällä aina paikkansa. Lisäksi tässä penkissä kasvaa kirjava- ja juovalehtisiä kasveja kuten maarianohdake ja viiruhelpi sekä valko- ja sinikukallisia kellokasveja. Kaksivuotisen salkoruusun (Alcea rosea) muoto ja väri ovat sittemmin muuttuneet vaihdellen puolikerrotusta yksinkertaiseen ja tummanpunaisesta valkoiseen ja kellanpunertavaan.
Systemaattinen osasto (no.11)
Alue on jaettu systemaattisesti eri kasviheimojen lohkoihin. Alueen keskustaa hallitsee aurinkokello, joka on näyttänyt ajankulkua jo vuodesta 1920. Alueen ympärille istutettiin aikoinaan kolmetoista virginiantuomea, joista kolme on vielä jäljellä. Täällä kasvaa myös vanha paratiisiomenapuu, joka peittyy valkoisiin kukkiin joka kevät. Useimmat kasviheimot löytyvät täältä kuten esim. Apiaceae, Saxifragaceae, Fabaceae, Rosaceae ja Asteraceae ym.
Kukkaisbiologia (no. 13-14)
Maantieteellisen osaston pohjoispuolella on nk. pitkä penkki, jossa voi perehtyä kasvien erilaisiin leviämis- ja lisääntymistapoihin. Siellä kasvaa mm. jättipalsami, joka sinkoaa siemenensä vähimmästäkin kosketuksesta. Siellä on myös seittitakiainen ja maarianverijuuri, joiden siemenet tarttuvat ohikulkeviin ihmisiin ja eläimiin. Metsämansikat puolestaan leviävät rönsyilemällä ja mukulaleinikit pienten mukuloiden avulla. Penkin yläpäässä kasvavat laivojen ja junien mukana tänne kulkeutuneet painolastikasvit. Niiden joukossa ovat mm. ukonpalko (Bunias orientalis), kreikkalainen Verbascum thapsus eli ukontulikukka, keltamaite (Lotus corniculatus) ja rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale).
Luonnonvaraiset kasvit (no. 15)
Tälle osastolle on sijoitettu suuri osa luonnossa kasvavista kasveistamme. Täällä kasvavat mm. heinä-, niitty-, suo-, köynnös- ja varpukasvit.
Maantieteellinen osasto (no. 16)
Maantieteellisen osaston metsä vastannee pääsääntöisesti Suomen puustoa. Pohjoisimmassa osassa kasvavat koivut, männyt, lehtikuuset, pähkinäpensas ym. Eteläosaan ovat sijansa saaneet mm. tammi, lehmus, lehtosaarni, ruotsinpihlaja ja tuomi. Puiden keskelle ovat juurtuneet monet luonnonvaraiset kasvit ja siksi aluskasvillisuus leikataan yleensä vain kerran kesässä, jotta nämä villit kasvit saisivat kasvaa niin rauhassa kuin mahdollista.
Ruusualue (no.17)
Keväällä 1989 siirrettiin muuria seuraileva kävelytie muutama metri ulospäin ja näin saatiin tilaa ruusualueelle, jonne tilattiin ensimmäiset ruusut jo samana keväänä. Nyt ruusualueella voi tutustua noin sataan eri lajikkeeseen. Joukossa on mm. neidonruusuja, ranskanruusuja, neilikkaruusuja, puistoruusuja ja köynnösruusuja ym.
Ulkonäyttämö ja invalidiluiskat
Puutarhan yhteyteen rakennettiin vuonna 1992 pysyvä ulkonäyttämö erilaisia kesätapahtumia varten. Se on tapahtumapaikkana useimmille kaupungin suurista tapahtumista, mm. Jaakon Päivien tapahtumille. Samaan aikaan rakennettiin luiskat puiston eri osien välille helpottamaan pyörätuolilla liikkuvien kulkua puistossa.
Tervetuloa kehittämään ja herättämään aistejanne kasvimaailman kauneudelle, ihmeille ja hyödylle!