Ajankohtaiset uutiset PIA-hankkeesta löydät täältä.
PIA-hanke – Haitalliset vieraskasvilajit Pietarsaaren seudulla 2022-2024
Marraskuussa 2021 valmistui ilmastostrategia koko Pietarsaaren seudulle, eli Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Kruunupyyn ja Luodon kunnille. Seudun ilmastostrategia keskittyy osittain siihen, miten kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, mutta myös siihen, miten seutu sopeutuu ilmastonmuutokseen ja kuinka luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä. Kunnat keskittyvät näihin kokonaisuuksiin ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi.
Korkean biologisen monimuotoisuuden saavuttamiseksi on erittäin tärkeää torjua alueellamme olevia haitallisia vieraslajeja. Seudullamme on suuria haitallisten vieraslajien, jättipalsamin ja komealupiinin, kantoja sekä kuntien alueilla että yksityishenkilöiden, valtion ja erilaisten yhdistysten omistamilla mailla. Myös kurtturuusua, kaukasianjättiputkea ja japanintatarta esiintyy satunnaisesti kuntien alueilla.
Kunnilla on velvollisuus torjua haitallisia vieraslajeja Lain vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) mukaisesti.
Täyttämällä kyselylomakkeemme autat meitä kehittämään työtämme!
Uhka
Haitallisten vieraskasvilajien leviäminen on uhka luonnon biologiselle monimuotoisuudelle. Tärkeitä lajeja voi hävitä alueilta, joilla vieraslajit ovat kilpailukykyisiä ja leviävät.
Komealupiinin juurinystyrät sitovat typpeä ilmasta ja tekevät maaperästä ravinteikkaampaa. Tämä tarkoittaa, että niittykasvit, jotka viihtyvät niukkaravinteisemmassa maaperässä, syrjäytyvät. Komealupiini sisältää myrkyllistä alkaloidia lupaniinia, joka voi vaikuttaa haitallisesti kimalaisten lisääntymiseen. Se vaikuttaa myös perhoskantoihin, sillä perhoset ja toukat hylkäävät komealupiinia ravintona.
Jättipalsamilla on pinnalliset juuret, jotka eivät sido maata. Tämä voi johtaa eroosioon vesistöissä, joissa jättipalsami on valloittanut. Vesistöihin huuhtoutuva maa-aines voi häiritä kalojen kutua ja olla uhka kalanpoikasille.
Sekä komealupiini että jättipalsami voivat kasvaa korkeiksi, mikä varjostaa muita kasveja ja syrjäyttää ne.
Tavoite
Hankkeen tavoitteena on torjua haitallisia kasvilajeja kunnissa keskittyen luonnonsuojelualueisiin, virkistysalueisiin sekä alueisiin, missä liikkuu paljon ihmisiä. Hankkeella pyritään myös pysäyttämään vieraskasvilajien leviämistä uusille alueille. Biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet (esim. luonnonsuojelualueet, perinnebiotopit, lehdot, harjut) tulisi priorisoida torjuntatoimissa. Tavoitteena on löytää toimiva työtapa jatkuvaan torjuntaan ja seurantaan, joka voi jatkua systemaattisesti vuodesta toiseen myös hankkeen päätyttyä. Lisäksi tavoitteena on nostaa tietotasoa ja lisätä kunnan asukkaiden, yhdistysten ja yritysten osallisuutta tehokkaan torjuntatyön tekemiseen.
Toteuttaminen ja työtavat
Pietarsaari ja Luoto aloittivat torjuntatyön torjumalla jättipalsamia ja komealupiinia, kun taas muut kunnat keskittyivät kaukasianjättiputken torjuntaan. Yhteinen hanke aloitettiin tutkimalla ja priorisoimalla alueita, joissa on haitallisia vieraslajeja, keskittyen luonnonsuojelualueisiin, virkistysalueisiin sekä alueisiin, missä liikkuu paljon ihmisiä.
Vuonna 2022 aloitettiin kuntien välinen yhteistyö torjuntatoimenpiteiden kohdistamiseksi priorisoiduille alueille. Pietarsaaressa ja Luodossa torjuntatoimenpiteet priorisoiduilla alueilla jatkuivat. Vuodesta 2023 alkaen, torjuntatoimenpiteitä toteutetaan kaikissa viidessä kunnassa.
Työtavat toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön toimintasuunnitelman mukaisesti, eli trimmaamalla, kitkemällä tai kaivamalla kasvillisuutta pois. Jättipalsamia torjutaan useaan kertaan kesässä kitkemällä pois koko kasvi juurineen, trimmaamalla tai poimimalla kukintoja. Komealupiinia torjutaan trimmaamalla kasvillisuutta tai poimimalla kukintoja. Kaukasianjättiputken torjunnassa käytetään riittävää suojavarustusta. Kasvijätteet kerätään ja viedään tuhottavaksi. Japanintatarta torjutaan toimintasuunnitelman mukaisesti tehokkaalla monivuotisella peittämisellä.
Torjuntatoimenpiteitä ja menetelmiä kehitetään tehokkaalla suunnittelulla ja optimoimalla tienvarsien raivausta priorisoiduilla alueilla. Uusia esiintymiä arvokkaiden alueiden tienvarsilla torjutaan tehokkaasti leviämisen estämiseksi. Haitallisten vieraslajien esiintyvyys ja torjuntatoimenpiteet kirjataan vieraslaji.fi -portaaliin. Myös asukkaita kehotetaan ilmoittamaan havainnoista portaaliin.
Torjuntatyötä tehdään joka kesä yhteistyössä kuntalaisten ja paikallisten yhdistysten kanssa. Kuntalaisia tiedoitetaan aktiivisesti hankkeesta ja sopivia alueita osoitetaan soolo- tai yhdistystalkookohteiksi. Nämä ovat erityisesti valittuja paikkoja, joissa asukkaat voivat itse tehdä torjuntatyötä.
Asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä informoidaan kasvijätteen käsittelystä. Kontteja kasvijätteen keräämistä varten sijoitetaan sopiville paikoille. Pietarsaaressa kontti on Maria Malmin parkkipaikalla kesäkuusta elokuun loppuun asti.
Seuranta
Saavutettujen tulosten hyödyntämisen varmistamiseksi laaditaan hankkeen aikana toimintasuunnitelma, joka perustuu torjuntatyöstä saatuihin kokemuksiin. Vieraskasvien torjuntatoimenpiteiden tehokkuutta seurataan joka kesä. Säännöllisin väliajoin tehdään arviointi priorisoiduista alueista.
Hankekauden aikana perustettu työryhmä koordinoi työtä koko hankkeen ajan ja vastaa toimintasuunnitelman mukaisesta seurannasta. Hankesuunnitelma ja toimintasuunnitelma päivitetään viimeistään vuonna 2030.
Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä:
Maria Carolina Silva C
Projektinvetäjä, PIA-hanke
Ympäristönsuojelutoimisto
044 785 1645
carolina.silva@jakobstad.fi
Ota yhteyttä
