Haitalliset vieraskasvilajit ovat maailmanlaajuinen ongelma. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee vieraskasvilajit kasveiksi, joita ihminen on levittänyt uusille alueille ja joilla on haitallisia vaikutuksia talouteen, ympäristöön, ihmisten terveyteen ja sosiaalisiin näkökulmiin. Niillä on vähän tai ei lainkaan luonnollisia vihollisia, minkä vuoksi ne voivat syrjäyttää kotimaisia kasvilajejamme. Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) mukaan kunnilla on velvollisuus torjua vieraslajeja.
Pietarsaaren seudulla ongelmia aiheuttavat erityisesti komealupiini (Lupinus polyphyllus) ja jättipalsami (Impatiens glandulifera), mutta myös muut kasvit, kuten japanintatar (Reynoutria japonica), kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) ja kurtturuusu (Rosa rugosa), esiintyvät ja voivat levitä, ellei niitä torjuta.
Uhka
Vieraskasvilajien leviäminen uhkaa luonnon biologista monimuotoisuutta. Tärkeät lajit voivat kadota alueilta, joilla vieraslajit ovat kilpailukykyisiä ja valtaavat elintilaa.
Komealupiinin juurinystyrät sitovat typpeä ilmasta, mikä tekee maaperästä ravinteikkaampaa. Tämä syrjäyttää niittykasveja, jotka viihtyvät niukkaravinteisessa maaperässä. Lisäksi komealupiini sisältää myrkyllistä alkaloidia, lupaniinia, joka voi heikentää kimalaiskantojen lisääntymistä. Myös päiväperhoset kärsivät, sillä ne ja niiden toukat eivät käytä komealupiinia ravinnokseen.
Jättipalsamin juuret ovat pinnallisia, eivätkä ne sido maaperää. Tämä voi johtaa eroosioon vesistöillä, joilla jättipalsami kasvaa. Vesistöihin huuhtoutuva maa-aines voi haitata kalojen kutua ja olla uhka kalojen poikasille.
Sekä komealupiini että jättipalsami voivat kasvaa korkeiksi, mikä varjostaa muita kasveja ja syrjäyttää niitä.
Japanintatar leviää juurakkonsa kautta, joka voi kasvaa jopa 3 metrin syvyyteen ja 5–6 metrin leveyteen. Koska kasvustot ovat usein korkeita ja tiheitä ja leviävät nopeasti, ne syrjäyttävät helposti muuta kasvillisuutta. Vesistöjen läheisyydessä esiintyvä japanintatar voi lisätä eroosiota, mikä puolestaan huuhtoo maata vesistöihin ja uhkaa kalojen kutua ja poikasia.
Kaukasianjättiputki kasvaa korkeaksi ja syrjäyttää muuta kasvillisuutta. Se on myös terveysriski, sillä sen kasvineste voi aiheuttaa vakavia ihovammoja, kuten rakkuloita ja hitaasti paranevia haavoja. Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergiaoireita kasvin läheisyydessä.
Kurtturuusu leviää juurakkonsa kautta ja voi muodostaa läpipääsemättömiä pensaikkoja, jotka syrjäyttävät kaiken muun kasvillisuuden. Ranta-alueilla, joilla kurtturuusu on vakiintunut, on havaittu kohonneita typpi- ja fosforipitoisuuksia.
PIA – vieraskasvilajihanke 2022-2024
Vuosina 2022–2024 toteutettiin yhteistyöprojekti Pietarsaaren seudun viidessä kunnassa. PIA-hankkeen tavoitteena oli torjua vieraslajikasveja, erityisesti alueilla, jotka ovat tärkeitä biologiselle monimuotoisuudelle (kuten luonnonsuojelualueet, perinnebiotoopit ja lehdot) sekä alueilla, joilla liikkuu paljon ihmisiä. Hankkeessa pyrittiin löytämään toimiva toimintamalli jatkuvaan torjuntaan, jota voidaan jatkaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ja kannustaa asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä osallistumaan torjuntatyöhön, jotta se olisi tehokasta.
Työmenetelmät toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön hallintasuunnitelman mukaisesti, esimerkiksi niittämällä, kitkemällä tai kaivamalla kasvustot. Torjuntatoimenpiteitä ja -menetelmiä kehitettiin tehokkaalla suunnittelulla, seurannalla ja optimoidulla raivauksella tienvarsilla. Esiintymät ja torjuntatoimet kirjattiin Suomen lajitietokeskukseen.
Torjuntatyötä tehtiin joka kesä yhteistyössä asukkaiden ja paikallisten yhdistysten kanssa. Tiedotettiin torjunnan hyödyistä, kannustettiin torjumaan vieraslajeja omalla maalla ja osoitettiin tiettyjä alueita talkookohteiksi. Sopiville paikoille asetettiin keräyskontteja kasvijätteelle. Pietarsaaressa kontti on ollut Maria Malmin pysäköintialueella kesäkuusta elokuun loppuun saakka.
Hankkeen jälkeen
Ennen hankkeen päättymistä jokainen osallistuva kunta laati listan, jossa määriteltiin tärkeimmät torjunta-alueet. Keskittymällä tärkeimpiin alueisiin torjuntaa voidaan jatkaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Pietarsaaressa priorisoidaan Permo- ja Lövblomsfladan, Fäbodan, Hällanin ja Vanhan sataman alueita.
Saavutettujen tulosten hyödyllisyyden varmistamiseksi hankkeen aikana laadittiin alueellinen toimintasuunnitelma torjuntatyön kokemusten perusteella. Suunnitelmassa ehdotetaan, miten torjuntaa voidaan toteuttaa ja mitä asioita on otettava huomioon. Suunnitelma on kirjoitettu Pietarsaaren seudun kunnille, mutta myös muut kunnat voivat hyödyntää sitä torjuntatyössä omassa kunnassaan. Suunnitelmaa päivitetään viimeistään vuonna 2030.
Jatkossakin asukkaita kannustetaan torjumaan vieraskasveja omilla maillaan ja osallistumaan erilaisiin talkoisiin. Seuraa kaupungin sosiaalisen median kanavia ja Ajankohtaista-sivua saadaksesi lisätietoa kontin sijoittamisesta ja talkoiden järjestämisestä.
Ota yhteyttä
