Haitalliset vieraskasvilajit ovat maailmanlaajuinen ongelma. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee vieraskasvilajit kasveiksi, joita ihminen on levittänyt uusille alueille ja joilla on haitallisia vaikutuksia talouteen, ympäristöön, ihmisten terveyteen ja sosiaalisiin näkökulmiin. Niillä on vähän tai ei lainkaan luonnollisia vihollisia, minkä vuoksi ne voivat syrjäyttää kotimaisia kasvilajejamme. Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) mukaan kunnilla on velvollisuus torjua vieraslajeja.
Pietarsaaren seudulla ongelmia aiheuttavat erityisesti komealupiini (Lupinus polyphyllus) ja jättipalsami (Impatiens glandulifera), mutta myös muut kasvit, kuten japanintatar (Reynoutria japonica), kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) ja kurtturuusu (Rosa rugosa), esiintyvät ja voivat levitä, ellei niitä torjuta.
Pietarsaaressa voi osallistua vieraslajien torjuntaan kitkemällä niitä kotipihallaan (ohjeet) tai käymällä talkoissa. Kaupungin omistamalla maalla (muttei toisten yksityistonteilla), kuten pyörätien varrella, saa myös vapaasti poimia esimerkiksi lupiineja, kunhan varoo levittämästä siemeniä. Vieraskasvien kasvijätettä voi kesäaikaan viedä kaupungin järjestämälle kontille.
Seuraa kaupungin sosiaalisen median kanavia ja Ajankohtaista-sivua saadaksesi lisätietoa kontin sijoittamisesta ja talkoiden järjestämisestä.
Uhat
Vieraskasvilajien leviäminen uhkaa luonnon biologista monimuotoisuutta. Tärkeät lajit voivat kadota alueilta, joilla vieraslajit ovat kilpailukykyisiä ja valtaavat elintilaa.
Komealupiinin juurinystyrät sitovat typpeä ilmasta, mikä tekee maaperästä ravinteikkaampaa. Tämä syrjäyttää niittykasveja, jotka viihtyvät niukkaravinteisessa maaperässä. Lisäksi komealupiini sisältää myrkyllistä alkaloidia, lupaniinia, joka voi heikentää kimalaiskantojen lisääntymistä. Myös päiväperhoset kärsivät, sillä ne ja niiden toukat eivät käytä komealupiinia ravinnokseen.
Jättipalsamin juuret ovat pinnallisia, eivätkä ne sido maaperää. Tämä voi johtaa eroosioon vesistöillä, joilla jättipalsami kasvaa. Vesistöihin huuhtoutuva maa-aines voi haitata kalojen kutua ja olla uhka kalojen poikasille.
Sekä komealupiini että jättipalsami voivat kasvaa korkeiksi, mikä varjostaa muita kasveja ja syrjäyttää niitä.
Japanintatar leviää juurakkonsa kautta, joka voi kasvaa jopa 3 metrin syvyyteen ja 5–6 metrin leveyteen. Koska kasvustot ovat usein korkeita ja tiheitä ja leviävät nopeasti, ne syrjäyttävät helposti muuta kasvillisuutta. Juuret voivat myös vahingoittaa rakennusten perustuksia. Vesistöjen läheisyydessä esiintyvä japanintatar voi lisätä eroosiota, mikä puolestaan huuhtoo maata vesistöihin ja uhkaa kalojen kutua ja poikasia.
Kaukasianjättiputki kasvaa korkeaksi ja syrjäyttää muuta kasvillisuutta. Se on myös terveysriski, sillä sen kasvineste voi aiheuttaa vakavia ihovammoja, kuten rakkuloita ja hitaasti paranevia haavoja. Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergiaoireita kasvin läheisyydessä.
Kurtturuusu leviää juurakkonsa kautta ja voi muodostaa läpipääsemättömiä pensaikkoja, jotka syrjäyttävät kaiken muun kasvillisuuden. Ranta-alueilla, joilla kurtturuusu on vakiintunut, on havaittu kohonneita typpi- ja fosforipitoisuuksia.