Permo-, Lövbloms- ja Markusholmsfladan sijaitsevat Pietarsaaren kaakkoisosassa, noin 1,5–3 km Pietarsaaren keskustasta. Fladat laskevat Sandsundsfjärdeniin, jossa pesimälintukanta on hyvin runsas ja alue on rekisteröity FINIBA-alueeksi (Finnish Important Bird and Biodiversity Area). Sandsundsfjärden kuuluu Natura 2000-verkostoon siellä esiintyvien, lintukantoja suosivien luontotyyppien vuoksi. Myös Lövblomsfladan on FINIBA-aluetta. Kaikki kolme fladaa ympäröivine luontoineen ovat tärkeitä elinympäristöjä erityisesti linnuille, jotka löytävät niistä pesäpaikkoja ja ravintoa.

Fladojen läheisyys Pietarsaaren keskustaan mahdollistaa virkistyskäytön (esim. lintujen tarkkailun) luontoalueilla, joihin pääsee helposti ilman ajoneuvoa. Fladojen läheisyys kouluihin ja keskustaan tekevät niistä hyviä ympäristöjä myös opetuskäyttöön; esim. lintujen tarkkailuun, kasvillisuuden inventointiin ja vesinäytteiden ottamiseen. Pietarsaaren seudun ilmastostrategiassa pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä, mikä korostaa keskustan läheisyydessä helposti saavutettavien luontoalueiden säilyttämisen ja suojelun merkitystä.

Vuosina 2023-2024 Permo-, Lövbloms- ja Markusholmsfladoissa on toteutettu hanke. Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella ympäristönsuojelutoimisto on tehnyt luontoarvoinventointeja ja tutkimuksia sekä elinympäristöä parantavia ja lintuvesiä ennallistavia toimenpiteitä hankkeen aikana. Täältä voit lukea hankkeen loppuraportin.

Tavoitteet

Hankkeeseen kuuluvien luontotutkimusten ja toimenpiteiden tavoitteena on ollut vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, parantaa pesivien lintujen ja muiden eliöiden elinympäristöjä sekä poistaa mahdollisia kalojen vaellusesteitä. Luontoselvitysten tulokset ovat toimineet työkaluna toimenpiteiden suunnittelussa hankkeen aikana sekä pohjana alueiden jatkohoitoa ja seurantaa varten hankkeen päättymisen jälkeen.

Luontoarvoinventoinnit ja tutkimukset

Hankkeen aikana on tehty inventointeja linnuista, kalojen vaellusesteistä, vesi- ja rantakasvillisuudesta, pelto- ja sudenkorennoista sekä tutkimuksia selkärangattomista vesieläimistä, pohjaeläimistöstä, sedimenteistä ja vedenlaadusta. Inventointien ja tutkimusten tarkoituksena on ollut lisätä tietoa fladoista elinympäristönä, jotta hankkeen toimenpiteet voitaisiin suunnitella paremmin.

Vedenlaadun tutkimus fladoissa ja Harpholmssundetin alueella toteutettiin touko-lokakuussa 2023. Tulokset osoittivat, että vesistöt ovat pääasiassa ravinteiden kuormittamia. Fosfori- ja typpipitoisuuksiin perustuen ne luokiteltiin rehevöityneiksi tai erittäin rehevöityneiksi. Alkaliniteetin tutkimus osoitti hyvän puskurikyvyn kaikissa tutkituissa vesistöissä. Kemiallisesti happea kuluttavien aineiden (CODMn) kuormitus oli korkea, erityisesti Markusholmsfladassa ja Harpholmssundetissa. Korkeat rautapitoisuudet havaittiin fladoissa ja erityisesti Harpholmssundetissa. Kaikki fladat ja Harpholmssundet vastaanottavat hulevesiä useilta alueilta Pietarsaaressa, mikä tutkimustulosten mukaan vaikuttaa vedenlaatuun.

Lintuinventointi toteutettiin touko-heinäkuussa 2023. Tulokset osoittivat samanlaisen lajikirjon ja lajimäärän kaikissa kolmessa fladassa ja niiden lähiympäristössä. Lövblomsfladassa pesi lähes kaksinkertainen määrä lajeja (32 kpl) verrattuna Permofladaan (18 kpl) ja Markusholmsfladaan (19 kpl). Sekä sinisorsa että nokikana saivat poikasia kaikissa kolmessa fladassa. Tämä osoittaa, että fladat ovat tärkeitä pesimäpaikkoja, erityisesti nokikanalle, joka on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Sinisorsan ja nokikanan lisäksi muiden pesivien sorsalintujen, kuten haapanan, telkän ja tavin, poikueita ei havaittu

Vesi- ja rantakasvillisuuden kartoitus toteutettiin touko-syyskuussa 2023. Tulokset osoittivat suuren putkilokasvilajien määrän kaikissa fladoissa: Permofladassassa vähintään 135 lajia, Lövblomsfladassa 142 lajia, Markusholmsfladassa 152 lajia ja Harpholmssundetissa 97 lajia. Arvokkain kasvillisuus todettiin ranta-alueilla. Lövblomsfladaa ympäröivät erittäin uhanalaista luontotyyppiä tervaleppäkorpea ja erityisen tärkeää elinympäristöä ruohokorpea, mikä vaikuttaa alueen kasviston ja eläimistön suureen monimuotoisuuteen. Yleisesti ottaen inventoinnin tulokset osoittavat, että kaikissa kolmessa fladassa kasvisto viihtyy ravinteikkaissa ympäristöissä, mikä viittaa korkeaan sisäiseen ravinnekuormitukseen.

Viitasammakoiden ja sudenkorentojen inventointi toteutettiin touko-, kesä- ja elokuussa 2023. Inventoinnin tulokset osoittavat, että kurnuttavia viitasammakoita esiintyy Permo- ja Lövblomsfladassa sekä vesistöalueella Markusholms- ja Lövblomsfladan välillä. Eniten kurnuttavia viitasammakoita (n. 25 yksilöä) havaittiin Lövblomsfladassa. Sudenkorentoja esiintyy kaikissa kolmessa fladassa, mutta eniten Permofladassa. Inventoinnissa havaittiin yhteensä 11 eri sudenkorentolajia, kuten vaskikorento, isotytönkorento, ruskoukonkorento ja punasyyskorento.

Selkärangattomien eläinten ja pohjaeläimistön tutkimus toteutettiin syyskuussa 2023. Tulosten mukaan Lövblomsfladan yleisimpiä lajeja ovat hankajalkaiset, surviaissääsket ja päivänkorennot. Permofladassa havaittiin pääasiassa vesikirppuja ja hankajalkaisia, mutta myös vesisiiroja, Cloeon-suvun päivänkorentoja, harvasukasmatoja, surviaissääskentoukkia, lampipolyyppeja, vesihämähäkkejä ja hernesimpukoita.

Sedimenttitutkimus, joka toteutettiin lokakuussa 2023, osoitti, että fladojen sedimentit koostuvat pääosin mustasta liejusavesta. Sedimentit olivat rikkipitoisia, mutta haitallisten aineiden pitoisuudet olivat alhaisia. Kokonaisrikkipitoisuus viittasi siihen, että sedimenttien happamoitumispotentiaali oli korkea kaikissa fladoissa, mutta toisaalta korkea orgaanisen aineen pitoisuus voi toimia puskurina happamoitumiselle.

Kalojen vaellusesteiden kartoitus tehtiin lokakuussa 2023. Kartoituksen tulokset osoittavat, että kalat voivat vaeltaa esteettä Markusholmsfladaan asti, mutta Markusholmsfladan sisäänvirtauskanavalta Permofladaan asti havaittiin kohteita, jotka saattavat tällä hetkellä olla mahdollisia vaellusesteitä, sekä kohteita, jotka voivat ajan myötä todennäköisesti muodostaa vaellusesteitä. Nämä kohteet olivat seuraavanlaisia: umpeen kasvaneita alueita, tuulenkaatoja, jätteitä (esim. metallitynnyri) ja säätöpato.

Kutukalojen ja poikastuotannon tutkimus toteutettiin huhti-toukokuussa 2024. Tutkimus osoitti, että kutukalat nousivat koko fladajärjestelmään Permonfladaan asti. Myös kalanpoikasia esiintyi kaikissa fladoissa. Eniten kutukaloja ja lajeja (ahven, särki, hauki, pasuri, lahna ja säyne) havaittiin Markusholmsfladan alavirran saaliissa. Poikastuotanto oli suurinta Markusholmsfladassa.

Toimenpiteet

Paikallinen metsästysyhdistys Kirkonkylän metsästysseura on metsästänyt supikoiraa ja minkkiä fladojen ympäristössä. Nämä lajit ovat vieraslajeja, jotka eivät kuulu luonnolliseen eläimistöömme. Ne syövät muun muassa lintuja ja linnunmunia, mikä tekee niistä merkittävän uhan maassa pesiville linnuille, kuten sorsalinnuille.

Pesintämahdollisuuksia fladoissa on parannettu, erityisesti sorsalinnuille, sijoittamalla sorsaputkia (2 kpl per flada) ja vesilintulauttoja (3 kpl per flada) Permo- ja Lövblomsfladaan. Tavoitteena on ollut parantaa sorsalintujen pesintämahdollisuuksia ja tarjota suojaa pesiville linnuille supikoiran ja minkin saalistukselta.