Koulupuutarha
Koulupuutarha on 1,35 hehtaarin kokoinen keidas aivan kaupungin keskustassa. Puisto tarjoaa toukokuusta myöhäiseen syksyyn eriväristen ja -muotoisten kukkien moninaisen kirjon.
Puutarha on jaettu eri osastoihin. Täältä löydät klassista puistoarkkitehtuuria, mutkittelevia kävelypolkuja, kalalammikon, ruusupuutarhan ja runsaasti vanhoja puita ja pensaita, sekä pysyvän ulkoilmanäyttämön kesän tapahtumia varten. Koulupuutarhassa vierailu kannattaa kaikkina vuodenaikoina.
Koulupuutarha on Schaumanin suvun lahjoitus Elise ja Victor Schaumanin muistolle. Pariskunta oli kiinnostunut puutarhanhoidosta ja kasvitieteestä. Puutarhasta annetun ohjeistuksen mukaan sen tarkoituksena on ”edistää kaupungin kouluissa annettavaa kasvitieteen opetusta sekä herättää paikkakunnan väestön kiinnostuksen kasvimaailman kauneudelle ja hyödyille.” Puutarha-arkkitehti Bengt Schalin suunnitteli Koulupuutarhan ja se rakennettiin vuosina 1916–1932.
Victor ja Elise Schaumanin koulupuutarha
Apteekkari Victor Schauman (1822-1872) perusti Pietarsaareen kasvihuoneen (ansarin) ja kauppapuutarhan vuonna 1854. Hänen vaimonsa Elise (1826-1914) jatkoi toimintaa miehensä kuoltua. Erilaisin lahjoituksin heidän perillisensä luovuttivat vuosien 1915-1919 aikana tämän kasvihuoneen ja siihen kuuluvan noin 1 ha:n kokoisen maa-alueen sekä merkittävän rahasumman Pietarsaaren kaupungille, sillä ehdolla, että paikalle perustettaisiinkoulupuutarha.
Schaumanin koulupuutarhan vuonna 1918 annetun ohjeiston 1 §:n mukaan tarkoituksena on ”edistää Svenska Realläroverketissä sekä kaupungin kouluissa annettavaa kasvitieteenopetusta sekä herättää ja kehittää paikkakunnan väestön aisteja kasvimaailmankaunedelle, ihmeille ja hyödylle”.
Koulupuutarhan suunnitteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalin ja se toteutettiin vuosina 1916-1932. Myöhemmin puutarhaan on tehty pienehköjä täydennyksiä. Kartassa varsinaisen koulupuutarhan raja on merkitty katkoviivalla.
Eri osastot
Alapuisto
Pehmeälinjaiselle alapuistolle ovat ominaisia kaarevat kävelytiet ja istutusten reunustamat nurmikot. Täältä löytyy soliseva vuoripuro, suihkulähde kalalammikkoineen, mäenrinteeseen kätkeytyvä luola ja runsaasti hienoja, vanhoja puita ja pensaita. Kaikki Koulupuutarhan puut ovat mainitsemisen arvoisia ja monet niistä kasvavat pohjoisempana kuin oikeastaan pitäisi olla mahdollistakaan. Joukossa on poppeli-, koivu- ja kuusilajeja, tuohituomi (Prunus maackii), mantshurian jalopähkinä (Juglans mandshurica) ja hevoskastanja (Aesculus hippocastanum). Puistossa kasvaa myös saarnivaahtera (Acer negundo), kynäjalava (Ulmus laevis), halava (Salix pentandra) ja vienokirsikka (Prunus maximowiczii) ym. Useimmat näistä puista ovat jo todella vanhoja.
Aukio
Aukiota voidaan pitää puutarhan sydämenä. Sitä ympäröi joukko kuusia, jotka leikataan muotoonsa joka kolmas vuosi. Bengt Schalin oli suunnitellut aukiolle myös suihkulähteen, jota ei kuitenkaan ole toteutettu.
Aloittelijan osasto
Tämä hyötykasvien osasto on tarkoitettu lähinnä opetuskäyttöön. Lukion vastaisen muurin vierellä kasvaa sekä yksi-, että monivuotisia köynnöskasveja. Aloittelijan osastossa on kaksikymmentä penkkiä, joissa kasvaa erilaisia viljalajeja, rehukasveja, palkokasveja, sipulikasveja, kaalikasveja, maustekasveja, nautintoaine kasveja, kuitukasveja, hunajakasveja, ja lääkekasveja ym. Lääkekasvien yhteydessä tiedotetaan niiden lääkinnällisistä ominaisuuksista ja sairauksista, joihin niitä on käytetty.
Perinnöllisyysoppi
Tässä osastossa voi nähdä, kuinka kasvien muoto ja värit muuttuvat risteytysten seurauksena. Mendelin koekukalla, Mirabilis jalapalla on täällä aina paikkansa. Lisäksi tässä penkissä kasvaa kirjava- ja juovalehtisiä kasveja kuten maarianohdake ja viiruhelpi sekä valko- ja sinikukallisia kellokasveja. Kaksivuotisen salkoruusun (Alcea rosea) muoto ja väri ovat sittemmin muuttuneet vaihdellen puolikerrotusta yksinkertaiseen ja tummanpunaisesta valkoiseen ja kellanpunertavaan.
Systemaattinen osasto
Alue on jaettu systemaattisesti eri kasviheimojen lohkoihin. Alueen keskustaa hallitsee aurinkokello, joka on näyttänyt ajankulkua jo vuodesta 1920. Alueen ympärille istutettiin aikoinaan kolmetoista virginiantuomea, joista kaksi on vielä jäljellä. Täällä kasvaa myös vanha paratiisiomenapuu, joka peittyy valkoisiin kukkiin joka kevät. Useimmat kasviheimot löytyvät täältä kuten esim. Apiaceae, Saxifragaceae, Fabaceae, Rosaceae ja Asteraceae ym.
Kukkaisbiologia
Maantieteellisen osaston pohjoispuolella on nk. pitkä penkki, jossa voi perehtyä kasvien erilaisiin leviämis- ja lisääntymistapoihin. Siellä kasvaa mm. seittitakiainen ja maarianverijuuri, joiden siemenet tarttuvat ohikulkeviin ihmisiin ja eläimiin. Metsämansikat puolestaan leviävät rönsyilemällä ja mukulaleinikit pienten mukuloiden avulla. Osassa penkkiä kasvaa laivojen ja junien mukana tänne kulkeutuneet painolastikasvit. Niiden joukossa ovat mm. ukonpalko (Bunias orientalis), kreikkalainen Verbascum thapsus eli ukontulikukka, keltamaite (Lotus corniculatus) ja rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale).
Luonnonvaraiset kasvit
Tälle osastolle on sijoitettu suuri osa luonnossa kasvavista kasveistamme. Täällä kasvavat mm. heinä-, niitty-, suo-, köynnös- ja varpukasvit.
Ekologia
Ekologian osaston metsä vastannee pääsääntöisesti Suomen puustoa. Pohjoisimmassa osassa kasvavat koivut, männyt, lehtikuuset, pähkinäpensas ym. Eteläosaan ovat sijansa saaneet mm. tammi, lehmus, lehtosaarni, ruotsinpihlaja ja tuomi. Puiden keskelle ovat juurtuneet monet luonnonvaraiset kasvit ja siksi aluskasvillisuus leikataan yleensä vain kerran kesässä, jotta nämä villit kasvit saisivat kasvaa niin rauhassa kuin mahdollista.
Ruusualue
Keväällä 1989 siirrettiin muuria seuraileva kävelytie muutama metri ulospäin ja näin saatiin tilaa ruusualueelle, jonne tilattiin ensimmäiset ruusut jo samana keväänä. Nyt ruusualueella voi tutustua noin sataan eri lajikkeeseen. Joukossa on neidonruusuja, ranskanruusuja, neilikkaruusuja, puistoruusuja ja köynnösruusuja ym.
Ota yhteyttä
Ralf Lillfors
Kaupunginpuutarhuri
Kunnallistekniset palvelut